Jos rehellisesti sanon niin ei se maailman hienoin panda ole, mutta se on MINUN! Eikä se kauaa ehjänä pysynyt, voin näyttää siitä uuden kuvan kunhan saan sellaisen tassuihini. Muuten tuo on ehjänä, mutta olen aika hyvä purkamaan. Eli raajat on irtoamassa, samoin silmät. Tai siis lähinnä nuo silmärenkaat. Mutta reikiä ei ole. Johtunee siitä että tuo virkattu pehmo on reikiä täynnä. Anyway..
Näytän vielä yhden kuvan minusta ja uudesta panda-ystävästäni:
Taustalla näkyy valoa hohtava akvaario, joka on täynnä ihmeellisiä pieniä rapuja. Tylsiä.
On muuten pahvilaatikkokin EDELLEEN tuolla. Nuo yhet tekee tuota remonttia niin hitaasti että nuo laatikot ei tunnu ikinä häviävän. Mutta ei se haittaa, niitä on hyvä merkkailla ja niitten sisään saa piilotettua tavaroita. Kätevää. Kuulin että työhuone alkaa kohta valmistua. Yksi huone lisää missä leikkiä! Se on nyt täynnä nauloja ja lautoja ja paperia ja pahvilaatikoita ja kaiken maailman purkkeja. Hirveesti kaikkea mielenkiintoista, mutta sinne ei saa mennä. Se on papin leikkipaikka.
Kuulin huhuja että isot koirat syö vain kerran päivässä. Aikaisemmin olen syönyt kaksi kertaa päivässä, koska niin kuulemma pienet koirat syö. Mutta minähän olen dobermanni! Joten syön vain iltaisin. Jätän aamuruuan täysin koskemattomaksi vaikka ne sitä mulle yrittääkin tuputtaa. Urpot, olen iso koira, eikö ne näe? Ehkä ne jossain vaiheessa tajuaa etten ole mikään puudeli vaan tappajakoira. No en ehkä tappajakoira, mutta sellanen hurja kuitenkin. Puudeli, pyh. Eihän mulle ole ees karvoja! Olen yrittänyt näyttää tätä hurjaa olemustani ärisemällä lenkillä muille koirille. En kylläkään kaikille. Naapurin koirat on kivoja, en halua menettää naamaani niille. Mutta siis ärisen niille keillä ei ole mulle väliä, koska olen kova jätkä. Tajuuttekste?
Näytän vielä tähän loppuun yhden kuvan jonka löysin tuolta arkistoista, pentuajoilta.
Aika komee mä oon ollu jo sillon. Mutta nyt täytyy mennä kattomaan onko papi keittiössä, jos siltä irtois jotain herkkuja.
Besos, Rico
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti